keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

tubino ja plof


tubino



plof

achille (1918-2002) ja pier giacomo (1913-1968) castiglioni suunnitteli tubinon vuonna 1951 (flosin tuotantoon 1974 ja habitatin 1999). peruslähtökohtana oli ohut, 6 W:n loisteputki, joka oli vasta rantautunu italiaan ja tarkotuksena saada aikaan jatkuva muoto (polttimon ja valaisimen välille). tubino onnistu musta tässä täydellisesti, kaikki on samaa putkee: loisteputki, valaisin, sytytin, kuristin, katkaisin, johto. kaupanpäälle vielä lippa, joka sekä estää häikäsyä että heijastaa valoo.

oon pitkään ihmetelly, et miks tätä nerokasta valaisinta ei oo otettu tuotantoon (sen, et se on ollu habitatilla tuotannossa, sain vasta tietää). yksinkertanen, kaunis, käytännöllinen ja ekologinen (loisteputket on ekologisia, kunhan muistaa hävittää ne ongelmajätteenä, eikä heitä yleisjätteen sekaan). mitä muuta valaisimelta voi vaatia?

ihan äskettäin törmäsin netissä valaisimeen nimeltä plof. sen on suunnitellu kaks espanjalaista 1980 syntynyttä tyyppiä, clara del portillo ja alex selma, omalle merkilleen yonoh'ille. luulin ensivilkasulla, et plof'issa on loisteputki, mut siinä onkin kylmäkatodilamppu (näistä kuulin elämäni ensimmäisen kerran kurssillani pari kuukautta sitten; näin kertoo wikipedia englanniks asiasta). kylmäkatodit ei sinänsä oo mitään uutta, mut niitten käyttö himavalaisimessa on. ekologisiakin ne on. ja kalliita...

se tossa plofissa ihmetyttää, et eikö siihenkin olis voinu saada häikäsysuojan? ja miks, oi miks, ne sähköjohdot pitää ottaa pois mainoskuvista? eikö vois suunnitella sen valaisimen sen verran hyvin, et se sähköjohto, joka siis aina joka tapauksessa tarvitaan, olis olennainen osa sitä valaisinta? ärinää, murinaa...

näistä pienistä puuteista huolimatta mä ilahduin plofin nähdessäni. musta se on hieno homage tubinolle, unohdetulle kaunottarelle. (ja sit noi tyypit ei oo koskaan ees kullu castiglionista...) (tulee myös vähän mieleen design house stockholmin cord lamp.)

Ei kommentteja: