lauantai 30. toukokuuta 2009

valokuvista


jos joku kysyis multa valokuvista ja niitten käyttöoikeuksista, ni mun vastaus olis paljon idealistisempi, ku miten mä todellisuudessa toimin. valitettavasti. ja valitettavasti näin taitaa moni toimia.

rajusti yksinkertaistaen: valokuvaajalla on oikeus kuviinsa ja sit muut voi julkasta niitä sopimuksen mukaan. mut myönnän "lainaavani" surutta kuvia netistä tähän blogiin, ihan ilman mitään sopimuksia. tyynnyttelen omaatuntoani kahdella asialla: 1) laitan kuvaajan nimen kuvan yhteyteen, jos sen vaan jostain löydän ja 2) mä en hyödy tästä blogista rahallisesti, eli en saa rahaa toisten tekemistä duuneista.

jos vaikka lataatte ton edellisen grand central'ista kertovan jutun kuvan ja katotte sen tiedot, ni sieltä löytyy pitkä selostus siitä, et sitä kuvaa ei sais luvatta käyttää...

sit on asia erikseen erilaisten mediakonsernien tavat mieltää, et mitä tekijänoikeuksiin kuuluu (tai ei kuulu). lisää voi lukee journalistiliiton sivuilta. ja löytyy kaikenlaista muutakin yrittäjää, valmiina hyötymään toisten tekemästä työstä. pingstate.nu -sivuston keskusteluketjuista löytyy tää herkkähermosille sopimaton 10-sivunen pläjäys. keskustelua on käyty kohta kaks vuotta, melkonen ennätys.

sit hesari kirjottaa, miten lukijakuvat mullistaa kuvajournalismin. hoh-hoijaa, sanonpahan vaan. niklas kirjottaa musta osuvasti jutun jälkeisessä keskustelussa näin:
"Samantien voitaisiin ottaa myös lukijoiden tekstejä lehteen, sitten ei enää tarvisi lehden lähettää toimittajaa paikalle..."
no, vielä yks asia, jonka kanssa voi halutessaan painiskella, nimittäin kuvanmuokkaus. yle kirjottaa asiasta sivuillaan näin. tää liittyy sikäli valoon, et valaistussuunnittelijat muokkaa kuvia, jotta muut (asiakas) ymmärtäis, mitä yritetään tehdä. (arkkitehtien 3d-kuvat on ehkä tutumpia, samantyyppisestä asiasta on kyse.)

mut missä menee kuvanmuokkauksen raja? mä säädän valotuksen kuvaa ottaessa. kuvanmuokkausta? tai mä säädän valotusta vasta tietokoneella jo otetusta kuvasta. kuvanmuokkausta? alla esimerkki.



näitä kuvia ei oo käsitelty tietokoneella. säädin vaan valotuksen eri lailla kumpaankin kuvaan. ylemmästä kuvasta vois väittää, et "teidän ravintola on aivan liian pimeä, sinne tarvitaan ehdottomasti lisää valoa". ja alemmasta taas, et "teidän ravintolassa on aivan liikaa valoa, sinne tarvitaan ehdottomasti intiimimpi tunnelma". kuvilla siis todellakin voi muokata todellisuutta. ihan konkreettisesti. (kuvat on otettu ravintola eliel'istä uusimman remontin jälkeen. asiasta lisää ehkä joskus toiste.)

ja mikäkö on mun loppupäätelmä tän pohdiskelun jälkeen? sen kun tietäis... nyt mä todella kaipaisin kommentteja tästä kaikesta. joten, jos oot jaksanu lukee tänne asti, ni kirjota vielä oma näkemykses asiasta.

linkki:

edit: sitaatti oli tullu liian tummalla tekstillä, ei oikein näkyny.

torstai 28. toukokuuta 2009

grand central - lamppujen vaihto


kuva © marilynn k. yee / the new york times

grand central terminal'in (new york'issa) yleisten sisätilojen kaikki lamput (siis polttimot, ei valaisimet) on vihdoin kuukaus sitten saatu vaihdettuu hehkulampuista energiansäästölamppuihin. lamppuja on kaikkiaan n. 4.000 kpl. (jo yhdessä ylläolevassa kruunussa 110 kpl.)

grand centralissa on 6 tyyppiä, joiden kokopäivänen homma on vaihtaa lamppuja! tää siis aina, ei pelkästään tänkertasen vaihto-operaation aikana. kertoo jotain sekä rakennuksen koosta että ennen kaikkee hehkulamppujen lyhyestä iästä. (tyypit ei jää työttömiks, hommia riittää kuulemma silti.)

vaihto-operaatiota on aloteltu jo 80-luvun puolivälissä, mut vasta nyt energiansäästölamput on niin hyviä, et ne on vaihdettu kaikkialle, jopa kauniisiin kattokruunuihin. väri ja himmennettävyys oli tärkeimmät vaikuttavat tekijät. sekä luotettavuus/kestävyys, veikkaan mä.

maailma oli aika erilainen 100 vuotta sitten. (grand central on rakennettu 1903.) en tiedä usa:sta, mut täällä kukaan itteensä kunnioittava valaistussuunnittelija ei enää nykysin suunnittelis tollasta energiasyöppöö systeemiä suuriin julkisiin tiloihin. jopa noi energiansäästölamput vie paljon tehoo verrattuna esim. monimetallilamppuihin. totta kai voi olla joku magee yksityiskohta, niin ku vaikka noi kattokruunut, mut et koko tila... ja sit vielä toi vaihtotiheys, huh huh. (jos nyt puhun ihan läpiä päähäni ja oon ymmärtäny jotenkin asiat väärin, ni pliis, korjatkaa joku. esim elisa.)

lähde:

ps. elisa, kiitos taas ihanista kuvista.

tiistai 26. toukokuuta 2009

Lisää Milanosta

MILANO, osa III
















Kuvat © Elisa Partti

Energialamppujen puolustuspuhe

Vastinneeksi Emman marmatuspostille lupasin laittaa esille oman näkökantani energialamppujen ominaisuuksiin.

Ensimmäisenä näistä asioista puhuttaessa mainitsen, että en ole suuri energialamppujen himokannattaja, mutta en minkään muunkaan. Monenlainen kiihkoilu sumentaa usein itse asian, ja olenkin sitä mieltä että jokaiselle tuotteelle on paikkansa ja käyttötarkoituksensa. Avarakatseisuutta ja informaatiota tarvitaan ihmisille. Ongelmia tulee nimenomaan niistä tilanteista, joissa ihminen on hankkinut vääränlaiseen käyttöön väärän polttimon ja tuskastuessaan menettää uskonsa koko tuotekavalkaadiin.

Muutamia omia näkökantojani siis tässä:

- Energiansäästölamppujen väri EI ole aina sinertävä tai kummallinen. Värilämpötiloissa on valinnanvaraa. Ota itseäsi miellyttävä, tilaan ja tarkoitukseen sopiva
- Energialampuissa on himmennettäviä malleja E27, E14 ja GU10-kannoille. Varmasti muillekin jo löytyy. Himmennys ei ole yhtä laajalla skaalalla kuin hehkulamppujen, se on ikävä puoli.
- Energialamput kierrätetään kuten loisteputket. Ei pitäisi olla yllättävä tieto. Palautus Ekotoreille, erillisiin pisteisiin tai päteviin valaisinliikkeisiin (Hehehe)
- Energialampuissa on pakkasessa toimivia malleja, ns. pakkaslamppuja. Kestää -30 astetta. Normaalit kestävät -10-20 astetta, tieto löytyy pakkauksesta.
- Valon vastaavuus "hehkulamppuwatteihin" saadaan kertomalla n. viidellä. Suosittelen kuitenkin vertaamaan lumen-arvoja valotehoa katsottaessa. Watit kertovat kulutuksen.
- Myös porraskäytävissä ym. tarvittavia usean sytyksen malleja löytyy.
- Useiden valmistajien mallit kirkastuvat hitaasti. Kärsivällisyyttä peliin, tämä on ystävällisempää lampulle ja lisää polttotunteja. Paikoissa joissa valoa tarvitaan nopeasti (tuulikaapit, vessat, läpikulkutilat) kannattaa käyttää nopeasti syttyviä tai muita valonlähteitä.
- Energialamput eivät ole enää rumia letkumalleja. Myös normaalin mallisia ja kokoisia löytyy, jolloin sopivat myös näkyville paikoille ja mm. varjostinten kanssa käytettäviksi.
- Kannattaa suosia tuttuja ja testattuja merkkejä. Näillä tuotteilla on yleensä myös parempi takuu.
- Energialamput ovat herkkiä virtapiikeille, mm. ukkosella. Ikävä juttu.
- Enegialampun eduksi voidaan laskea se, ettei kuumene pahasti.
- Kynttilämallit, isot pop-mallit, reflectorit, G9, GU10 ja monet muut löytyvät energialamppuina. Kaikki eivät ole ihan sellaisenaan sopivia, mutta valaisimen mallista riippuen vaihtoehtoja löytyy.

---------------------------------------------

Merkkejä, joita uskaltaisin itse suositella on mm:

Philips, Osram, Airamin Megaman ja Havells-Sylvania

Hinta-laatusuhde pitää energialampuissa aika hyvin paikkansa. Halvoissa säästää ostohetkellä, ei eliniässä.

----------------------------------------------------------


Hehkulamput korvaavista halogeeniversioista olikin paremmin tietoa Emman kirjoituksessa.

Toivottavasti tämä auttoi vähän hälventämään vääriä tietoja tai käsityksiä. Korostankin ystävällisesti sitä, että valitkaa valonlähteet oikein ja ottakaa selvää vaihtoehdoista. Hehkulamput tulevat poistumaan markkinoilta sen verran pitkällä viiveellä, että varmasti saamme tilalle nopeasti kehittyviä vaihtoehtoja. Elämme siis mielenkiintoisia aikoja!

- Elisa -

re/do - piuarch milan ja .pslab beirut







kerroin kanisterilampun teko-ohjeita joku aika sitten. nyt tuli vastaan kokonainen seinä, joka on tehty niistä.

euroluce'n aikaan milanossa järjestetään myös "varjotapahtumia", messujen ulkopuolisia design-happeningejä, nimellä fuori salone. tää seinä on milanolaisen piuarch'in ja beirutilaisen .pslab'in yhteistyön tulos, valon ja arkkitehtuurin kohtaaminen.

seinään (5,5m x 8m) on käytetty 702 muovikanisteria. jokainen kanisteri on erikseen sähköistetty ja sit niistä on tehty moduleita. lopullinen kokoominen ja asennus tapahtu paikan päällä milanossa. duuniin meni kaiken kaikkiaan 3 viikkoa.

jännää, miten eri asioita eri maissa kaatiksille kertyy. suomessa kun hyvää vettä tulee hanasta, ni olis jopa hankalaa kerätä tollasta läjää kanistereita. mistähän matskusta täällä pitäis ruveta väsää installaatioita? muovipussit vois olla oiva vaihtoehto.

linkit:
www.designboom.com - mun molemmat suosikkisaitit on kirjottanu asiasta.

maanantai 25. toukokuuta 2009

ravintola demo






mulla oli onni syödä ravintola demossa, helsingissä, tässä äskettäin. sen lisäks, et nitten ruoka on ihanaa, viinit herkullisia ja palvelu mukavaa, on sisustus ja ennen kaikkee valaistus nautinnollinen.

vaikka ravintola on avattu jo 6 vuotta sitten, ja muistaakseni ihmeempiä remontteja ei salin puolella oo tehty, ei sisustus tunnu vanhanaikaselta tai kuluneelta. tunnelma on lämmin ja sopivasti tyylikäs.

tilan valaistuksessa toteutuu loistavasti kaks asiaa: ruokalistaa näkee lukee, mut kuitenkaan ei oo liian kirkasta. mä inhoon sitä, et joudun puoliks arvailee, mitä menussä lukee, ku valoo ei oo tarpeeks. ja tietty ne ruuat on kiva nähdä, en myöskään tykkää arvailla, mitä suuhuni pistän. toisaalta liika valo ei myöskään oo kiva juttu. en haluu tuntee istuvani syyttettyjen penkillä kuulustelussa. plus et pehmee valo tekee yleensä ihmisistä kauniimpia. ja jos seuralainen näyttää kauniilta, ni viihtyvyys lisääntyy. samalla voi toivoo itekin näyttävänsä paremmalta. (tärkee tekijä syömisessä :-) )

demon vessat (ylin kuva) on mahtavat. valoo on aika vähän, joten siellä on turha käyttää aikaa ittensä peilailuun, pikkuvirheet ei paljoo näy. valo tulee useemmasta lähteestä, joten varjot ei oo julmia. ja noi pikkupeilit on yksinkertasesti söpöjä.

salin puolella katossa on suuria valaisimia, joissa on, ylläty yllätys, hehkulamppuja. mut ei mitä tahansa hehkulamppuja, vaan himmeitä pääpeililamppuja. vaikka istuu suoraan valaisimen alla, ei kasvoille muodostu rumia varjoja (silmät ei oo syvällä kuopassa, nenä ei näytä kummalliselta jne). samoja lamppuja käytetään yleensä arco'ssa.

tiedän, et energiatehokkuus ei oo huippuluokkaa, mut eihän aina ja kaikessa tartte olla mahdollisimman tehokas, eihän?! maailmasta tulee kauhee paikka, jos kaikki menee vaan tehokkuuden ehdoilla.

linkki:

lauantai 23. toukokuuta 2009

mr. light - tomás alonso






kuvat © tomás alonso

mua selkeesti viehättää tän näköset valaisimet, edustaa jonkinlaista muodon puhtautta. jos esine on minimalistinen, se on pitäny miettiä tarkkaan. runsaammissa esineissä (ja rakennuksissa) pienet viimeistelemättömyydet siellä täällä ei niin paista silmään.

luin yazer'ia, ja siellä oli tää mr. light, design tomás alonso. valaisimesta on katto-, seinä- ja muutama jalkaversio. kauniin muodon ja materiaalien lisäks tässä on kiinnostavaa valonlähde: T8 putki, joka on tehty ledeistä!

ledeillä saavutetaan monta etua:
1) energiatehokuus
2) kestävyys (ledien käyttöikä on pitkä, eikä ne rikkoudu yhtä helposti, ku muut valonlähteet)
3) heijastinta ei tarvita (ledit on itessään suuntaavia)
4) ylipäätään tarvitaan vähemmän komponentteja, joten muoto on vapaampi.

linkit:
valonpaloa.blogspot.com/2009/04/bend (mun juttu samantyyppisestä valaisimesta)
valonpaloa.blogspot.com/2009/04/tubino-ja-plof (mun juttu samantyyppisestä valaisimista, castiglioni'n tubino on musta esikuva näille muille vastaaville)

perjantai 22. toukokuuta 2009

sähkönkulutus laskussa!


jee, hyviä uutisia tänään. maailman sähkönkulutus on laskussa. maailman energiajärjestö IEA arvioi, et kulutus tulee laskee 3,5% tänä vuonna. se olis eka kerta 64 vuoteen, et niin käy.

syy on lähinnä taantuman, mut optimistisesti mä toivon, et pieni osuus on myös asenteiden muuttumisessa. plus et ekologinen ja ekonominen on tässä yhteydessä aika lailla sama asia.

kotitalouksien osuus on ¼ ja teollisuuden ¾ sähkönkulutuksen vähentymisestä. musta tää on huippu-uutinen. kannustaa kiinnittää huomiota omaankin toimintaan, ku huomaa, et pienistä puroista todella muodostuu suuri virta. omilla valinnoilla on merkitystä. eikä oo yksin niitten valintojensa kanssa. jee!


aurinkoista kevätpäivää. puhtaamman luonnon puolesta ja pullein purjein tällä tiellä. (huonompaa aasinsiltaa en keksiny. mun aurinkoisten päivien kuvat oli vähissä.)

linkki:

torstai 21. toukokuuta 2009

mutinaa hehkulamppukiellosta


asiasta kuuhun. eikä ees inspiroivia kuvia tipu. pelkkää murinaa vaan.

mä en vieläkään ymmärrä sitä hehkulamppukieltoo (lue tarkemmin täältä (pdf) ja täältä). matta/himmeekupuset hehkulamput siis kielletään. eiks sit pitäis samantien kieltää kaikki lampunvarjostimet? niitä mattahehkulamppujahan ei muuten tarvita, ku paljaana. minkä tahansa varjostimen kanssa kirkas hehkulamppu on ehdoton valinta. ja eiköhän se varjostin syö valotehoo vähintään saman verran (lue: tod. näk. enemmän), ku se hehkulampussa oleva mattalasi? meidän workshopissa testaama opaalilasi päästi valoo läpi puolet (puolet!) valosta.

sit on vielä hehkulamppujen käyttö dimmerin (himmentimen) kanssa. mulla on himassa dimmerit lähes kaikille lampuille (ei sentään komeroissa tai yölampulle). energiansäästölamppuja ei voi himmentää. tai no, löytyy himmennettäviäkin, mut ei ne säädy 0-100 todellakaan. ja jo 5% himmennys lisää lampun elinikää - ääh, voi kun muistasin tarkemmin - olisko jotain puolella. aika ekologista, eikö?

pikkuhiljaa rupee tulee myyntiin halogeenilamppuja, joilla voi korvata tavallisen kierrekantasen hehkulampun. nekin säästää energiaa hurjasti, ei niitä muuten tuotais markkinoille nyt. ja niitten värintoisto-ominaisuudet on huikeesti energiansäästölamppuja paremmat. niitä voi myös himmentää. eikä ne oo ongelmajätettä, niin ku energiansäästölamput. mutta kalliita ne on vielä.

ai niin, vielä pari muistettavaa asiaa energiansäästölampuista: ne ei kestä jatkuvaa sytyttelyä/sammuttelua. vähintään vartti pitäis olla sammuksissa, ennen ku sytyttää uudestaan. eli ei sovi esim. rappukäytävään. (tai ehkä on jotain (kalliita) erikoisversioita olemassa.) toinen juttu on, et ne ei oikein toimi kylmässä. eli ei kannata käyttää ulkovaloissa. ja tärkee muistutus: kaikki loisteputket, myös energiansäästölamput, on ongelmajätettä!

sellasta tänään, toivottavasti jotain ihan muuta huomenna :-)


ps. pari kuvaa kuitenkin.


ylempi lamppu on halogeenilamppu ja alempi hehkulamppu. toi halogeenilamppu syö tehoo 18W ja hehkulamppu 40W. silmä ei juuri eroo huomannu, ei valosuudessa eikä värissä. molemmat himmeni kauniisti. (muoto on eri, ku noi lamput mulla nyt sattu olee käsillä. tai ton halogeenilampun sain itseasiassa osram'in tyypiltä, ku marisin hehkulampuista. marina kannattaa!)



tässä kuvassa on kirkaskupunen halogeenilamppu. sisus näyttää musta mielenkiintoselta. ja kuten näkyy, halogeenilampun ei todellakaan tartte tarkottaa spottilamppua.

koska en haluu kauheesti tinkii esteettisyydestä ja viihtyvyydestä, ja muutama design-lamppu on tullu ostettuu, ni nää tulee varmaan olee mun vaihtoehto, hinnasta riippumatta. jos on varaa valaisimeen, pitää löytyy rahaa myös kunnolliseen polttimoon - ilman, että luonto kärsii.

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

new york city!!!



seagram building (en muista, mistä oon kuvan napannu)

lähen pian nyc:iin, lomamatkalle, aah ja jee. siinä kaupungissa ymmärretään valon päälle! ulkona ja sisätiloissa. täytyy nopeuttaa tätä bloggausta ja antaa kuvien puhua puolestaan, nyt mä käytän ihan liikaa aikaa faktojen ja linkkien tarkastamiseen. tosin tää blogi toimii myös mun henkilökohtasena linkki-arkistona, tähän kun pääsee käsiks mistä vaan :-)

jos jollakulla on hyviä vinkkejä, et mitä käydä kattomassa, siis valoon liittyvää, ni kommentteja tai emailiä (valonpaloa ät gmail piste com) tännepäin. tiedän, et lukijoita on, vaikkei kommentteja juuri tuu.

tällä hetkellä mun listalla on mm. seuraavat asiat:
edit: moss kuuluu myös tsekattavien listaan. sisustuskauppa, joka on ku museo. iki-ihania juttuja.

ja sit paljon kävelyä ja rakennusten ihailua: miten aurinko ja taivas heijastuu lasista, miten rakennukset piirtyy vasten taivasta. ravintoloita: miten kaikkialla on miellyttävä valo, ja se kynttilöiden määrä... uusimpien liikkeiden valaistus (ja arkkitehtuuri). oo, mä oon pakahtua jo nyt! wallpaper'in new york city guide, jonka hankin heti tänään, auttaa paljon.

edit 2: lloyd kirjotetaan lloyd...

tiistai 19. toukokuuta 2009

Myydään Panton

Pantonin ystävänä Emma varmaan tietäisi jonkun, joka on haaveillut Onion-valaisimesta? Nyt olisi sellainen tarjolla superhintaan.

Elisa


edit/emma: verner panton'in onion-valaisimesta (1977, valmistaja verpan) täällä ei ookaan vielä ollu kuvaa. alla katto- ja pöytäversio asiasta. sitä on myös eri kokosina ja eri matskuista. valotatko elisa vähän lisää myynnissä olevaa kappaletta? mua kiinnostaa, mut meille ei taida mahtua...

linkit:


kuvat © verpan

Sirkushuveja!

Hulabaloo! (Kello on 5 aamulla, kummaa..)

Vakavaksi heittäytyneen Emman vastapainoksi menin etsiskelemään Googlen kuvahausta sirkusvalaistuksia :D ja löysin tämän. Ei liity sirkukseen muuten kuin että installaatio on tehty Circus Maximukselle, joka oli Rooman suurimpia gladiaattoriareenoita. Nykyään se on pitkänomainen puistoalue. Sinne oli siis taiteilija Massimo Silenzio tehnyt teoksen, joka pitää sisällään 10 000 kappaletta väriä vaihtavia valopalloja. Minä rakastan valoja ja palloja, joten tämähän on ihan huima!





Lisäinfoa



Huomenta,
Elisa

maanantai 18. toukokuuta 2009

SIVRA - iGuzzini




mahtava elisa, joka ehti jo raportoida! vielä vähän lisää siitä workshopista, tai yhdestä alueesta. lisää myöhemmin.

yllä iGuzzinin sivra-systeemi (sistema di illuminazione variabile a regolazione automatica). se koostuu 60 x 60 cm paloista, joita voi yhdistellä mielensä mukaan. yllä 9 palaa. paloja on erilaisilla profiileilla. syvyys 18 cm (katon sisällä). joka palassa on 7 kpl T5 loisteputkee, joista 4 on värilämpötilaltaan 6.500K (kylmiä, vrt. päivänvalo) ja 3 on 2.700K (lämpimiä, vrt. hehkulamppu). niitten voimakkuuta voi säätää, eli valo voi olla esim. himmeetä ja lämmintä tai kylmää ja kirkasta. koska valo tulee useesta lähteestä ja vielä opaalimuovisen diffuusorin läpi, se on tosi pehmeetä. jyrkkiä varjoja ei tuu. sivra voidaan ohjelmoida ennalta. kehitystyössä on mietitty ihmisen vuorokausi- ja vuodenaikarytmiä (biodynaaminen systeemi), ja sen huomioimista ikkunattomissa huoneissa. (taisin toistaa elisan jutut... no, kertaus on opintojen äiti.)

me istuskeltiin tässä valossa. tuntu, ku olis ollu kattoikkunan alla. ja ihan ku pilvet olis välillä menny auringon ohi. vaikuttavaa!

jos haluu olla ekologinen, ni loisteputket (oikein hävitettynä, eli ongelmajätteenä) on loistava valinta. niitten valotehokkuus on huomattavasti parempi, ku hehkulampuilla, halogeeneillä tai ledeillä. erityisesti T5 loisteputket elektronisin liitäntälaittein on lempeitä luonnolle. ne on parempia, ku energiansäästölamput (jotka on pienloistelamppuja). täytyy varmaan joku kerta kirjottaa tästä tarkemmin. vai tartteeko, oliko tää tarpeeks ymmärrettävää?

linkit:
www.pejan.fi - iguzzini osti pejanin osake-enemmistön maaliskuussa, pejanin nimi muuttuu pian iguzzini finland and baltic oy:ks.

ps. iguzzini tekee toki paljon muitakin valaisimia, tähän me vaan tutustuttiin tarkemmin.

vielä video sivra'n säätymisestä (yks pala avattu, eli loisteputket paljaana):
video

lauantai 16. toukokuuta 2009

Emma ja Elisa workshoppailee

Terveiset lukijoille iGuzzinin workshopeista, joissa pääsimme Emman kanssa kokeilemaan monenlaista ja oppimaan ja soveltamaan käytännössä saamiamme tietoja. Tässä hiukan raportointia kuvien muodossa:

Ensimmäinen työpaja käsitteli osaksi iGuzzinin Sivra-systeemiä, joka näkyy kuvassa valokattomaisena. Valon voimakkuus ja värilämpötila olivat säädettävissä. Myös biodynaamisten rytmien ohjelmointi oli mahdollista.

Värilämpötila muodostui kahden erisävyisen putken sekoituksesta. Vuorotellen 6500 K ja 2700 K.


Kokeilimme myös valaista patsasta eri suunnista ja eri välinein. Tykästyimme kaikki värillisellä valolla (sininen led) tehtyyn varjoon.



Hehehe, yllätys. Löysin vanhoista arkistoistani opiskeluaikaan tehdyn torsoteoksen.



Teimme myös siluettikokeiluja ja itse tykkäsin aika lailla tästä, jossa on yhdistetty taustavalo ja yleisvalo.



Kellarissa pääsimme tutkimaan erilaisia lineaarimallisia ledejä, kuvassa yksi malli ja tarkastelussa julkisivumateriaalina käytettävä ritilä ja sen tuomat vaatimukset valaistukselle.

Läpäisykerroin oli mielenkiintoinen asia. Emma mittailupuuhissa. Aika mielenkiintoinen tulos oli se, että kyseinen maitolasi hävitti puolet valotehosta!



RGB-ledeillä tehty valkoinen valo ja siihen muodostuva mielenkiintoinen varjo.



Workshopit olivat todella mielenkiintoisia ja opettavaisia. Teorian opiskelun jälkeen on kova kaipuu tekemään kokeiluja ja testaamaan opittua käytännössä. Minä voisin tässä yhteydessä kutsua Emman kesäretkelle Mikkeliin niin järjestetään meidän liikkeeltä löytyvillä valaisimilla omia koevalaistuksia :)
Sellaiset mietteet tällä erää. Valoisaa viikonloppua!
Elisa





keskiviikko 13. toukokuuta 2009

confetti - front


confetti, kuva © front

camouflage, kuva © front

olin ettimässä camouflage-valaisimesta kuvaa (varjot, varjot), kun törmäsin tähän peilipalloista tehtyyn confetti-kattokruunuun.

sekä camouflagen että confetti'n (molemmat 2007) on suunnitellu ruotsalainen front, jonka muodostaa 4 naista. ne on suunnitellu mm. moroso'lle ja moooi'lle. niitten muutkin duunit ehdottomasti tsekkamisen arvosia.

elisa ja mä ollaan aikasemmin kirjoteltu valosta ja varjosta, miten tärkeitä ne on toisilleen. no, valo ja heijastukset on musta myös huikee yhdistelmä. ajatelkaa vaikka veden kimmellystä auringon valossa, kaunista ja jotenkin niin perusjuttu. heijastuksia käytetään vaan vielä harvemmin hyväks, ku varjoja. kristallikruunuissa (elisan esimerkkejä) lähinnä (ja edellisen jutun caillou-valaisimessa).

tossa confetti'ssa on valonlähteenä 5*20W halogeenilamput. valaisimen korkeus 90cm, Ø 70cm. valmistaja bsweden. hinta möbelvärlden.se'ssä SEK 33.500 eli n. € 3.150. (miten mä onnistunkin löytää noin kalliita juttuja. luulin tosissani, et tää olis ollu halpa...)

linkit:
www.frontdesign.se/portfolio.htm - ilmeisesti vanhat sivut, mut sieltäkin löytyy kiinnostavia juttuja

edit: camouflage'n valmistaja on zero. siitä löytyy kaks kokoo, Ø 50cm ja Ø 80cm. pienempi SEK 13.000 ja isompi SEK 23.890 (husmusen'iltä napatut hintatiedot). tosin just löysin sivuston, jolla isompaa myydään hintaan SEK 15.114!



ps. ihana ystäväni hanna kirjottaa muutamaakin blogia. kirjotukset on hauskoja, vaikka aiheena on välillä juokseminen. uskokoon, ken tahtoo, mut lukemalla sen voi itekin todeta. nauru pidentää ikää!

tiistai 12. toukokuuta 2009

caillou - swarovski






kaikki kuvat © swarovski crystal palace

taas ei-niin-halpa-mutta-ah-niin-kaunis valaisin.

ronan & erwan bouroullec on vuonna 2007 suunnitellu swarovskille tän caillou valaisimen. siitä löytyy sekä roikkuva että pöytäversio. valonlähteenä on ledit, 8 valasee ylöspäin ja 8 (pöytämalli) / 6 (roikkuva) alaspäin. eli maksimissaan sähkönkulutus on 40W, ei paljon mitään. tää on ladattava valaisin, valasee yhdellä latauksella 8 tuntia. toimii sekä euroopassa että jenkeissä.

ajatuksena on ollu miettiä kristallikruunu uusiks. sen sijaan, et olis monia pieniä kristalleja, tässä on yks jättimäinen. swarovski tekee upeeta lyijykristallia, joka todella kimmeltää valossa. en panis pahakseni, jos tää loistais työpöydällä inspiroimassa mua :-)

caillou löytyy ainakin moss nimisestä upeesta sisustuskaupasta manhattanilta, new york'ista. jos sinnepäin sattuu, niin kannattaa käydä osotteessa 150 greene street. (tän valasimen hinta $ 1.390 eli n. € 1.023...)

linkit:


ps. korjaus vanhaan tekstiin: SAUMA-näyttely elina aallon kauniine better views -pimennysverhoineen on jo ollu helsingissä, designmuseossa, tammikuussa 2008. tää oli menny multa ihan ohi.

perjantai 8. toukokuuta 2009

varjovaloja


lumen by adam frank / iubox

lumen by adam frank / iubox

random light by moooi, design bertjan pot, 2001

mitsumata light by mark figueredo

heh, vaikka mä kirjottelen mitä sattuu, ni elisa saa siitä kiinni. mukavaa mulle!

varjot on ikuisuusaihe, luulen. koska valoo yksinkertasesti ei oo ilman varjoo. nyt tulee nopee kommentti elisan juttuihin.

ton ekan valaisimeen, lumen'in, joka on öljylyhty, näin ekaa kertaa toissapäivänä ettiessäni tietoa elina aallosta ja better views -verhoista. ja sit pit vähän surffata samalla... valmistaja on iubox, eli sama, ku verhoilla. jos öljylyhdystä tulee oikeesti noin terävä varjo, oon ihan myyty. suunnittelija on adam frank.

moooin random light on ainakin tukholmassa vakiinnuttanu paikkansa. kattokaa vaikka myytäviä asuntoja, aika monessa se keikkuu katossa. ja varjoja sekin tekee. ainakin skanno myy sitä helsingissä.

viimenen on kaikille askartelijoille. mitsumata-oksat on mulle ihan tuntematon juttu. mut ne on vanha japanilainen materiaali, josta tulee kumimaista liotettaessa. ja sit niitä voi muotoilla. tää valaisin/varjostin on tehty ilmapallon päälle, ja kun oksat on kuivunu, on ilmapallosta päästetty ilmat ulos. ja oksat jää muotoonsa. varjot on musta itse asiassa upeemmat, ku random light'issa.

linkit:

ps. kuuntelin aamulla bassoradioo. siellä oli haastateltavana riku lievonen, cirko - nykysirkusfestivaalien tuottaja. multa oli menny ohi, et se festari on nyt käynnissä. jos haluutte nähdä kiinnostavia esityksiä, ni äkkiä kattomaan. festari päättyy jo keskiviikkona 13.5.2009. nykysirkus ja valo on ylensä hyvä yhdistelmä, siellä voi nähdä kaikenlaista kiinnostavaa. tsekatkaa vaikka circo aereo'n hyvät nettisivut, jossa on paljon videoita.

linkit:

vielä circo aereon fritt fall -video:

torstai 7. toukokuuta 2009

Varjoja

Upea rullaverholinkki Emma!

Minä olen jostain syystä ihastunut varjoihin. Milanossa nähty varjovalaisin sai muistelemaan muita matkanvarrella nähtyjä ja joku noissa varjoissa kiehtoo. Ehkä se on jokin sama mikä miehiä kiehtoi vuosisatoja sitten naisten nilkoissa.. Kiinnostavaa on siis se, mitä ei nähdä ja se mikä peitetään. Valossakin voi siis kiinnostaa enemmän varjo kuin itse valo. Olipa hankalasti muotoiltu.. Noh. Varjovalaisimista:




Lisää yllä näkyvästä varjovalaisimesta:



Seuraavassa puolestaa Sha-Don valaisimia,
suunnittelija saksalainen Peter Buning






- Elisa -