maanantai 30. marraskuuta 2009

the solomon r. guggenheim museo, new york
















viime kesän reissulla nyc:ssa kävin myös guggenheim-museossa. valtavan kaunis paikka, sisältä ja ulkoo. en oikeen ees osaa sanoo mitään muuta, kuvat puhukoon tällä kertaa puolestaan (ne saa klikkaamalla suuremmiks).


siellä oli kaiken lisäks frank lloyd wright -näyttely. (lloyd on arkkitehti, joka on suunnitellu guggenheim-museon.) näyttely oli myös upee. mulle paljastu siellä monia asioita lloydista, joita en ennestään tienny, esimerkiks et se oli hurja futuristi. siellä oli mm. piirustuksia, joissa autot lentää; samoin se mietti koko yhteiskuntarakennetta, millaseks se vois muodostua. ja sen (tai sen toimiston?) tekemät kuvat oli huikeita. (musta sarjakuvataiteilija moebius on ottanu paljon vaikutteita niistä piirustuksista. (ja nimenomaan moebius, ei jean giraud.))


museokaupasta ostin mukaan legosetin. oli tarkotus antaa se lahjaks, mut se jäi kuitenkin mulle... (kokosin kuitenkin sen lapsen kanssa!) näyttelykirjasta haaveilin, mut se oli aikamoinen järkäle :-(


www.guggenheim.org
www.guggenheim.org/new-york/exhibitions/past/exhibit/2950
web.guggenheim.org (näyttely loppu jo, mut täältä löytyy tärkeimmät tiedot)


perjantai 27. marraskuuta 2009

Lights in Alingsås 2009

Lupasin kirjoitella kokemuksia heti kun Valo-lehden artikkeli on ilmestynyt. Tänään ainakin oma kappaleeni tuli postissa, joten laitan siis heti linkin jakoon. KLIK

-Elisa-

kauniita kuvia


mun ihana siskoni lapsensa kera on käymässä suomesssa, joten nyt tulee vaan linkki:


http://www.boston.com/bigpicture/2009/11/national_geographics_internati.html


sieltä löytyy makeen kauniita kuvia!


ps. siis ihan mie-lettömiä kuvia, linkki kandee kattoo!


torstai 26. marraskuuta 2009

valon vuodenaika (ja vähän designpääkaupungista)







ihanaa, helsinki, ihanaa! jos joku on eläny eilisen korpikuusen kannon alla, ni tiedoks, että teollisen muotoilun kansainvälinen järjestö icsid valitsi helsingin (ja espoon, vantaan, kauniaisen sekä lahden) vuoden 2012 maailman designpääkaupungiks. helsingin motto on "avoin helsinki: design on osa elämää". (en ollu koskaan kuullu icsid'istä, enkä tienny, et viime vuoden kaupunki oli torino ja ens vuoden soul... mut toivottavasti tää näkyy edes paikallisesti!) (enkä kyllä ymmärrä tota mottookaan, "avoin helsinki", mitä se tarkottaa? design on osa elämää, sen allekirjotan koska tahansa. design, hyvä tai huono, on läsnä aina ja kaikkialla.)


helsingin designpääkaupunkihankkeella on jo omat nettisivut, jotka on ihan lupaavat. ja ennen kaikkee, löysin sieltä lisää tietoo mikki kuntun helsinkiin tulevista valoteoksista. valon vuodenaika -teokset valasee senaatintorin (teoksen nimi on heijastuksia) ja eduskuntatalon (teoksen nimi: oratoribus). kummankin ensi-ilta on 1.1.2010 klo 20. heijastuksia esitetään sen jälkeen puolen tunnin välein klo 23 saakka (kestää vartin) (2.1 lähtien klo 17-23) ja oratoribus aina aamu-ysiin saakka non-stoppina (2.1 lähtien klo 20-09). vika esityspäivä on 6.1, eli vaan viikon kestää tää ilo.


tän vuoden tammikuussa kunttu valaisi senaatintorin ekaa kertaa. satuin näkee sen hurjassa lumituiskussa (kuvat yllä). oli kyllä ihan mahtavaa katottavaa. jäin sateesta huolimatta vielä toiselle kierrokselle, vaikka mun seurani kyllä vähän hyyty... (ens kerralla otan statiivin seurakseni :-) )


valon vuodenajalla on myös omat nettisivut. ja ne vasta nastat onkin. siellä saa leikkiä valosuunnittelijaa! (eikä tartte huolehtia teknisistä asioista.) namiskoita klikkailemalla ja säätämällä voi tehdä oman version eduskuntatalon valaistuksesta. mä oon jo tehny muutaman. niin vähästä voi ihminen olla onnellinen...


www.wdc2012helsinki.fi (designpääkaupungin sivut)
www.valonvuodenaika.fi
www.valonvuodenaika.fi/#/valaise (täällä on se valosuunnittelija-leikki)
www.mikkikunttu.com
www.mikkikunttu.blogspot.com


keskiviikko 25. marraskuuta 2009

päivänvalon hyötykäyttö



solar light pipe (≈ auringonvaloputki) by carpenter norris consulting for morgan lewis law offices, washington dc, 1998

pldc:ssä pääsin kuuntelemaan davidson norris'ia (carpenter norris consulting'ista). norris on arkkitehti, joka on pitkään työskennelly päivänvalovalaistuksen parissa. (toi ei taida olla suomenkielen sana, mut toivottavasti ymmärrettävissä.)


päivänvalo oli ennen ehdottoman tärkee asia. nykyään, halvan energian aikana, on sähkövalo se tärkee juttu. mut jos energian kulutusta halutaan vähentää, pitäis päivänvaloo hyödyntää enemmän. auringonvalo on myös ihmiselle tärkeetä, muualta ei niitä oikeita aallonpituuksia oikeeseen aikaan saa. (norris opettaa arkkitehtuuria columbiassa. se kerto laittavansa luennoillaan oppilaansa sammuttaa sähkövalot ja siirtyy lähemmäs ikkunoita. aika radikaalia musta. nostan hattua.)


päivänvaloo/auringonvaloo voidaan ohjata verhojen, kaihtimien, pinnotteiden, peilien ja erilaisten putkien avulla. tarkotus on, ettei kukaan joudu kärsii häikäsystä tai kuumudesta (jep, iso ongelma monissa maissa, huoh). toisaalta auringonvaloo pitäis saada ohjattuu sinne, missä sitä muuten ei olis. ja sit pilvisiä päiviäkin on olemassa, joten kaiken tän pitäis toimia yhdessä sähkövalon kanssa niin, et valon määrä ei kauheesti pompi ylös ja alas.


aurinkokennot on yks osa-alue tässä kaikessa, mut ne kuitenkin käyttää vaan näkyvän valon aallonpituuksia ja tekee siitä sähköä. auringonvalosta voidaan kuitenkin tehdä sähköä muutenkin, lue vaikka tää. mutta ennen kaikkea, auringonvalo on valoo. ikkunat ja kattoikkunat on kaikille tuttuja elementtejä, mutta mitä jos auringonvalo saatais ohjattua suoraan, sähköks muuntamatta, valona, sisätiloihin? musta tää on huikee ajatus! (ja siis ihan uus mulle, täytyy tunnustaa.) katoille (tai seinustoille) voidaan asentaa heliostaatteja (heliostats, en tie oikeeta suomennosta), jotka on yleensä peilejä, jotka kääntyy auringon mukana. ja sit ne ohjaa valon esim. toiselle peilille, jotka taas ohjaa valon kaapeleita tai putkia pitkin eteenpäin. putki taas voi jakaantuu usempaan haaraan, ja sit lopussa on joku systeemi, joka hajottaa sen valon. (liian kirkkaat pisteet ei oo miellyttäviä.) ihan mie-le-tön-tä!!!


materiaalit ja tekniikat kehittyy koko ajan. jo nyt tää on taloudellisesti kannattavaa paikotellen ja takasinmaksuajat senkun lyhenee kaiken aikaa. sähkövalon säätömahdollisuuksien paraneminen myös auttaa tätä kehitystä. (vuorotyön ongelmiin tää ei tietenkään oo ratkasu, tai ylipäätään öiden valaistukseen.)


suomessa on erityiset olot, koska täällä aurinko paistaa talvella käsittämättömän matalalta (jos paistaa...). se, joka on yrittäny tehdä töitä talvi-iltapäivänä ikkunan äärellä, tietää mistä mä puhun. tähän häikäsyyn kuulin harmittavan vähän ratkasuja. mikroprismat (niistä ehkä lisää joskus toiste), joita kehitellään kaiken aikaa, on yks mahdollisuus. mutta on kyseenalaista, et toimiiko ne näillä leveysasteilla (tai kotioloissa). ehkä museoissa käytetyt verhot olis käyttiksiä myös työpaikoilla? (taideteokset on herkkiä, joten niitä suojellaan hyvin, sekä näkyvältä- että uv-valolta.) musta on vaan niin ikävää torjua se vähä ja harvinainen, mutta ah, niin ilahduttava, talvinen auringonvalo ja istuu verhojen takana keinovalossa päiväsaikaan. ja kai se vähäkin valo jopa lämmittäis. (energiansäästöö kahdella rintamalla!)


www.carpenternorris.com
www.treehugger.com (juttu monesta eri tavasta valaista päivänvalolla, lisää tulossa)
www.parans.com (ruotsalainen firma, joka tekee ja toteuttaa päivänvalosysteemejä. siellä on aika selkeesti ja yksinkertasesti kerrottu periaate.)


vielä wwf:n ja paransin yhteinen video:





ps. unohtu vielä sanoo, et auringonvalon yks mahtava puoli on täydellinen värintoisto! mikään muu valonlähde ei siihen pysty. tää ei oo ihan vähäinen tekijä. se vaikuttaa myös valon esteettisyyteen aika lailla.




pps. kylläpäs tän jutun kirjottamiseen meni kauan :-(  mun opettajat olis tyytyväisiä, jos käyttäisin kurssitehtäviinikin yhtä paljon aikaa... mut tää on kaikki mulle niin uutta, täyty järjestellä asiat päässä ensin. ja ehkä tästä on mulle itellenikin hyötyä joskus.


tiistai 24. marraskuuta 2009

yle tv1/prisma: biologinen kellomme


viime viikon prisma (valon pimeä puoli) oli niin hyvä, et nyt täytyy nähdä tääkin. tai oikeestaan ohjelma tuli ekan kerran jo eilen, mut mä missasin sen. tänään tulee uusinta tv1:ltä klo 23:05-23:55 ja sit vielä lauantaina 28.11.2009 klo 11:05-11:55. yle areenassakin sen pitäis olla viikon ajan katottavissa, mut mä en löytäny.


ohjelmatietojen mukaan kyse on ihmisen vuorokausirytmistä. ja mä oletan, et valon osuus asiaan on suhteellisen suuri.


www.yle.fi (tietoa ohjelmasta)
ohjelma.yle.fi (esitysajat)


maisie maud broadhead: piirrustuksia johdoilla






heh, tälläseen törmäsin eilen netissä. maisie maud broadhead on kultaseppä, jonka muutkin duunit on hauskoja. mut tää vetos muhun eniten.


johdot harvoin on kauniita ja upottaminen seinään jälkeenpäin on työlästä. kaapelikourut taas on harvoin järjellisen näkösiä. joten mikä ettei tekis niistä entistäkin näkyvämpiä. vaan mielikuvitus on rajana kuvioiden kanssa. ja ei kun värkkäämmään :-)


www.maisiebroadhead.com
freshome.com (täältä löytyy juttu)
www.apartmenttherapy.com (ja täältä toinen)


maanantai 23. marraskuuta 2009

labware by benjamin hubert









pitkästä aikaa tuli vastaan uusia valaisimia, jotka on yksinkertasia ja kauniita. benjamin hubert on suunnitellu tän labware nimisen malliston. valmistaja on authentics, myyntiin ne tulee 2010 alussa. valaisimet on korkeekiiltosta, puhallettua opaalilasia.

labware-valaisimet voitti tänä vuonna 100% design -tapahtuman parhaan uuden tuotteen palkinnon. hubertin toinen valaisin, heavy desk light, oli ehdolla samassa sarjassa. ja hubert voitti viime vuonna saman tapahtuman lupaavimman suunnittelijan palkinnon.

mä voin kuvitella nää valaisimet moniin eri paikkoihin, vaikka himaan tai ravintolaan. ne ei kilju tulla huomatuiks, mut sit ku niitä rupee kattoo, ni niitä vois tuijotella pitkään. ja haluis sivellä tota silosta pintaa.

ylimmän kuvan valaisimet on prototyyppejä ja noi alemmat on tuotantoon päätyneet. hinta tulee olee n. € 300 (£ 275), mikä musta ei kuulosta pahalta. toivottavasti joku ottaa nää myyntiin suomessakin.

www.yatzer.com (täältä löysin jutun)

perjantai 20. marraskuuta 2009

turun tuomiokirkon joulukuusi






turun tuomikirkon joulukuusi oli aikanaan ilmeisesti maailman ensimmäinen hehkulampuilla valaistu joulukuusi. tää tapahtu jo vuonna 1900! (suomen eka hehkulamppu otettiin käyttöön vuonna 1882 finlaysonin tehtaalla tampereella. syy oli tietysti saada puristettua työntekijöistä parempi hyöty irti.) tänä vuonna kuuseen vaihdetaan hehkulamppujen tilalle ledi-lamput (kuva yllä).


lamput on ihan hyllytavaraa, valmistaja osram, varustettu tavallisella E27 kierrekannalla. ledi-polttimot on pakattu hehkulampun kupuu matkivan lasin sisälle. oon nähny näitä lamppuja luonnossa, enkä ollu erityisen ihastunu. musta noi ledit näytti ihan syyliltä. plus et ledien pistekirkkaus on tosi suuri, joten lamppu häikäs ikävästi. eikä sitä voi himmentää. mut sopivan varjostimen sisällä se ehkä kävis...


kyseinen polttimo vie sähköö 2 W:n verran, värilämpötila on 3.000K (eli ihan snadisti kylmempi, ku hehkulamppu) ja käyttöikää luvataan 25.000 tuntia. tällä voi korvata n. 15 W:n hehkulampun ja valon määrä pysyy suunnilleen samana.


turun energia, joka kuusen valasee, on laskenu, et takasinmaksuaika on 3 vuotta. eli vaikka ledi-lamput on kalliimmat, ni niitä tarttee vaihtaa harvemmin ja sähköö kuluu vähemmän. ledit myös soveltuu hyvin kylmässä käytettäväks (koskee kaikkia ledejä). (ja vaikka kuka väittäs mitä, ni ledit ei sovi saunaan! tai ei ainakaan, jos sitä saunaa joskus lämmitetään :-) )


kuusen valot sytytetään la 28.11.2009 klo 17. jos joku sattuu olee sielläpäin sillon, ni kuva olis kiva! osote on valonpaloa ät gmail piste com.


www.turunenergia.fi (tiedote asiasta ja tarkka energialaskelma)
www.osram.fi
catalog.myosram.com (led lamps-> led classic lamps-> parathom classic a-> cl a 15 cl ww, tiedot just tosta kyseisestä lampusta. tää siltä varalta, et suora linkki ei toimi.)


torstai 19. marraskuuta 2009

maXXI, rooma


















kaikki kuvat © designboom


roomassa avataan ens vuoden alussa 2000-luvun taiteen museo, museo nazionale delle arti del xxi secolo. kiinnostava konsepti, nykytaide ei ees oo tarpeeks uutta :-)  ymmärtääkseni yhtään näyttelyy ei oo vielä buukattu sinne... no, tilaa on jo esitelty toimittajille ja komeelta näytti kuvissa. arkkitehtina on toiminu yks mun suosikki, zaha hadid. sen suunnitelmia ei valtavasti vielä oo toteutettu, joten tää on iso juttu.


oon nähny muita hadidin piirrustuksia, eikä valo oo tehny mitään valtavaa vaikutusta, valitettavasti. nyt tossa museossa oli musta muutama erittäin kaunis ja yksinkertanen ratkasu. noitten ylläolevien kuvien perusteella väittäisin, et yleisvalaistus on tehty loisteputkilla, jotka on valkosen akryylilasin tai vastaavan takana. varmaankin ihan standardiputkia ja runkoja (eli halpa ja helppo ratkasu). mut ku valon muoto noudattelee rakennuksen muita muotoja, ni syntyy ikään kuin keskustelu eri elementtien välille. ikkunat, säleiköt, portaat, seinät... vois kuvitella, et joka kulmasta kattomalla löytyy uusia muotoja. mä diggaan! rauhallista ja dynaamista yht'aikaa.


www.designboom.com
www.freshome.com (myös täällä oli juttu)
www.maxxi.beniculturali.it (museon sivut)


ps. luin lehdistötiedotetta läpi, ja siellä puhuttaan kansallisesta, 2000-luvun nykytaiteen talosta. eli sana nykytaide tarkottaa edelleen, no, nykytaidetta.


edit: nyt oli yatzerissakin juttu paljon lisää hyviä kuvia.
www.yatzer.com


keskiviikko 18. marraskuuta 2009

julkisivun tanssi



lasijulkisivut on ongelmallisia monessa suhteessa. lämpimissä maissa ilmastointi joutuu kovalle koetukselle, eikä työskentely auringon paistaessa päin pläsiä oo kauheen mukavaa. tästä johtuen on kehitetty erilaisia verhosysteemejä ja julkisivusuojia. seuraavassa videossa aivan mielettömän hieno ratkasu (oletan, et valoo tulee kuitenkin sisään). (ja onhan tollanen seinältä näyttävä julkisivu vähän tyly, mut silti: upee!)





juttu löyty täältä:
freshome.com
ja arkkitehtitoimiston sivut:
www.giselbrecht.at


grand central
















kirjotin keväällä grand central terminalista ja miten siellä vihdoin oli saatu viimesestäkin kattokruunusta vaihdettua hehkulamput energiansäästölamppuihin. kävin new yorkin matkallani kattelemassa mestaa. ja olihan se komee.


hurja määrä ihmisiä kulkee hallien läpi päivittäin, mut tunnelma oli silti ihmeen rauhallinen. (nyciläiset on mahtavia, ne ei koskaan töni ketään, edes pahimmassa ruuhkassa.) arkkitehtuuri oli harmoonista ja luonnonvalon ja keinovalon liitto mitä onnistunein.


ja huh sitä yksityiskohtien määrää! erilaisia kattokruunuja riitti. mut se eriaisuuskin kerto jotain, eli et missä tilassa ollaan. vaikka sitä tuskin tietosesti ajattelee, ni oon ihan varma, et alitajusesti se vaikuttaa esim. just tilan hahmottamiseen.


alhaalla, jossa kattokorkeus oli matalampi, oli valasimina paljaat polttimot katossa. mut tietysti niittenkin ympärillä oli erinäkösiä koristeluja.


hyvin olivat energiansäästölamppunsa valinneet. edes mun ei tullu ikävä hehkulamppuja!


grandcentralterminal.com


tiistai 17. marraskuuta 2009

vuorokausirytmi

se eilinen prisman juttu oli tosiaan hyvä. mua eniten kiinnostanu osuus tuli vikan 10 min aikana. siinä puhuttiin valon vaikutuksesta ihmiseen, tai tarkemmin valo-pimee rytmin tärkeydestä. samaa asiaa, josta moni tyyppi pldc:ssä puhu.


niinkin äskettäin, ku 1990-luvulla ihmissilmästä löydettiin uudenlaisia reseptoreita. ennestään tunnettiin sauvat ja tapit, mut nyt huomattiin, et pieni osa retinan ganglio-soluista on valoherkkiä. ja nää vasta löydetyt valoherkät solut säätelee ihmisten vuorokausirytmiä. (vuorokausirytmi = circadian rythm; circa = noin, diem/dies = vuorokausi; käännetään joskus myös sirkadiaaniseks rytmiks.)


tapit (3 erilaista: punaselle, siniselle ja vihreelle herkät): värinäkeminen, photooppinen näkeminen (valosa aika)
sauvat: yönäkeminen, skotooppinen näkeminen
näiden väliin jää hämäränäkeminen, mesooppinen näkeminen, jossa sekä tapit että sauvat on mukana
ja tän lisäks siis uutuutena valon sirkadiaaninen aistiminen. (sokeetkin aistii valosta sirkadiaaniset aallonpituudet, eli vois sanoo, et se on tosiaan enemmän aistimista, ku näkemistä.)


auringon noususta puoleenpäivään tätä n. 460-470nm aallonpituutta (sinivioletti) on auringonvalossa runsaasti. tällön melatoniinin tuotanto vähenee ja ihminen on pirtee. ja illan tullen noi aallonpituudet katoo auringonvalosta, jollon melatoniinin tuotanto hyrähtää käyntiin ja ihmistä rupee ennen pitkää nukuttaa. (tää on eri asia, ku kirkasvalolamppu, jota käytetään kaamosmasennukseen. siinä kyse on lähinnä valon määrästä ja tässä taas aallonpituudesta.)


keinovalo sotkee tätä ihmiseen sisäänrakennettua järjestelmää. (niin sotkee kyllä täällä pimeessä pohjolassa asuminenkin, sanon mä!) eli tää rytmi meillä on geeneissä, mut valo kuitenkin vaikuttaa asiaan. vuorotyöläisiä ja niiden ongelmia on tutkittu paljon (tehokkuuden kannalta erityisesti...). prisman jutussa kerrottiin, et suuret, ihmisten aiheuttamat onnettomuudet (esim. tsernobyl ja exxon valdez) on yleensä tapahtunu yöllä 4 maissa, ku melatoniinia on eniten elimistössä. vuorokausirytmin häiriintyessä ihminen altistuu mm. syövälle. dementian hoidossa on saatu hyviä tuloksia, ku on otettu valo mukaan hoitoon. ja yks tutkija puhu kätkytkuolemien ja valon yhteydestä! myös lihavuus (erityisesti vyötärölihavuus) lisääntyy, jos ihminen ei saa näitä tärkeitä aallonpituuksia oikeeseen aikaan.


aihe on tällä hetkellä tärkee senkin vuoks, et elohopeehöyrylamput (yleisimmin suomessa käytetyt katulamput) on kohta kiellettyjen lamppujen listalla. mitä niiden tilalle tulee? natrium-lamppuja (oranssinkeltaset)? vai monimetalilamput, jotka on huomattavasti parempia värintoistoltaan (lue: miellyttävämpiä), mutta kalliita. mesooppinen näkeminen toimii huomattavasti paremmin monimetalllien valossa (joten onnettomuusriski liikenteessä pienenee), mut vuorokausirytmi sekoo niistä... (myös eläimet ja avaruustutkimus kärsii, opin prismasta.) vai ehtiikö ledit parantua niin paljon, et ne tarjoo ratkasun? mut silti, mihin aallonpituuteen tähdätään? mikä on tärkeetä, mikä paino ihmisten hyvinvoinnille laitetaan ja kuka määrittelee hyvinvoinnin? nää on kauaskantosia ratkasuja, jotka mm. helsingin kaupungin on pian tehtävä.


sit kuva, jonka otin pldc:ssä. enkä ees muista, et kenen esitelmästä. tätä ei taatusti sais julkasta... (klikkaamalla kuvan saa suuremmaks.)





dark-sky association (pimee taivas -yhdistys) levittää tietoo pimeyden tärkeydestä. sivut on englanniks, mut ehdottomasti tutustumisen arvoset.
www.darksky.org
sieltä löytyy mm. quick reference materials -kohta, josta taas löytyy mm. valosaaste ja ihmisen terveys -esite (häiriövalo on kai nykyään oikee suomenkielinen termi).
www.docs.darksky.org




ps. jos mun faktat on ihan mitä sattuu tai vaikka vaan ihan vähän väärin, ni olis nastaa, jos jaksaisitte kommentoida ja korjata. iso osa jutuista on heitetty ulkomuistista, kun en löytäny varmistusta netistä. tai olisin joutunu kahlaa piiitkiä, englanninkielisiä tieteellisiä tutkimuksia läpi. ja tää on kuitenkin vaan viihteellinen(???) blogi. (mun käsitys viihteestä on ainakin tän jutun perusteella aika erityinen :-D )


pps. näyttääpäs tästä nyt tulevan tekstipainotteinen viikko. sorry. huomenna paremmalla onnella. toivon.




edit: linkit unohtu...
areena.yle.fi (prisman valon pimeä puoli -dokkari, nähtävissä 16.12.2009 klo 19:00 saakka)
dokkari tulee vielä uusintana la 21.11.2009 klo 11:05.
www.yle.fi (tietoa ko. dokkarista)
www.treehugger.com (juttu katuvalaistuksesta, myös kommentit kannattaa lukee)
www.lrc.rpi.edu (treehuggerin jutun pohjana olevan tutkimuksen loppuraportti, pdf)
www.rpi.edu (rensselaer'in teknisen korkeekoulun sivut, tutkimus oli tehty siellä. ja tossa mun ottamassa kuvassa on myös niitten logo näkyvissä, eli saman lafkan tutkimuksesta on kyse.)


maanantai 16. marraskuuta 2009

Valon pimeä puoli

Tänään tuli tellusta Yle Prisma -Valon pimeä puoli. Ohjelmatiedoissa sanottiin näin: "Hehkulampun keksimisen jälkeen pääsivät ihmiset eroon hämärästä ja pimeästä. Mutta keinovalolla on myös haittapuolia; eläimet ja kasvit kärsivät valosaasteesta ja ylenmääräinen valo vaikuttaa myös ihmiseen." Tästä tuli mieleen tuo Emman aiempi maininta siitä, että luonnonkin tulee saada levätä ja säästyä liialta keinovalolta. Päätin varmistaa, että olen telkkarin edessä seiskalta.

Ohjelmassa oli mielenkiintoista tietoa siitä, kuin mm. hyöteisten ja lintujen suuntavaisto häiriintyy keinovalaistuksen seurauksena. Esimerkiksi saksalainen tutkija kertoi, kuinka hyönteiset suunnistavat kuun asennon suhteen ja sekoittavat pallovalaisimet kuuhun. Myös Yhdysvalloissa Floridassa keskitytään muuttamaan rantojen valaistusolosuhteita niin, etteivät merikilpikonnien poikaset lähde kuoriuduttuaan valoja kohden ja tielle liiskautumaan vaan suunnistaisivat luonnostaan kirkkaampaan horistonttiin eli merelle päin. Siellä missä valaistusta kuitenkin tarvittiin, se oli toteutettu valaisimin jotka vähiten häiritsevät kilpikonnia, mm. punainen led.

Mielenkiintoinen ohjelma. Löytyy Yle Areenasta täältä

-Elisa -

tunnustusta valosuunnittelijoille



teatterikorkeekoulu alotti tänä syksynä vikana yliopistona suomessa tohtoripromootiot. yks kunniatohtorin arvonimen saajista oli valo- ja äänisuunnittelija ilkka volanen. volanen on vaikuttanu vahvasti näyttämövalosuunnittelun kehitykseen tässä maassa, sekä omalla taiteellisella duunillaan että opettajana. arvonimi myönnettiin 40(!) vuotta kestäneestä valaistustaiteen työstä.


www.volanen.net
www.teak.fi
www.yle.fi


ja nyt yks kolmesta tän vuotisesta taiteen valtionpalkinnon saajasta on valo- ja videosuunnittelija kimmo karjunen. karjunen on ollu 15 vuotta valosuunnittelun lehtorina teatterikorkeekoulussa ja tehny samalla tinkimätöntä, taiteellista työtä erityisesti nykytanssin parissa.


www.valo.teak.fi
www.taiteenkeskustoimikunta.fi


sydämelliset onnittelut molemmille!!! hip-hip-hurraa! ihan mahtavia juttuja molemmat! jee!!!


perjantai 13. marraskuuta 2009

lab[au]: f5x5x5



perjantaivideoo pukkaa:




lab-au.com
www.designboom.com (täältä taas lisää juttuu teoksesta)

torstai 12. marraskuuta 2009

realities:united



olin kuuntelemassa pldc:ssä myös tim edler'iä. kolmannen eli vikan päivän vika puhuja. otsikko: arcitecture/sec. en ihan tajunnu mistä se aikoo puhuu. (kokousoppaasta selvis, et media facades on aihe. ei kuulostanu hyvältä.) ja edellinen tyyppi oli ollu alta kaiken arvostelun... sitkeesti kuitenkin jäin ja niin jäi moni muukin. mut ne ehkä ties, mitä ne teki. mun jääminen oli silkka onnen kantamoinen.


tim edler osottautu ajattelevaks ja innovatiiviseks tyypiks. esitelmä oli mahtava: faktaa ja kuvia sekä videoo. ei tullu aika pitkäks. se ja jan edler on perustanu firman nimeltä realities:united. ja ne siis tekee mediajulkisvuja. mut nyt ei puhuta mainosvideotauluista läiskästynä johonkin keskelle seinää. ne ikään kuin ottaa rakennuksen haltuun ja muuntaa sen.


yksinkertastettuja otteita seuraavan videon haastattelusta (käännös mun):
-mediajulkisivut on oire arkkitehtuurin heikkoudesta
-suuret alueet rakenteen pintaa erotetaan designista ja suunnitellaan uudelleen. pinnasta tulee mainosväline. se on ongelma arkkitehtuurille, joka ei voi vastata, ku kehittämällä omia konseptejaan.





seuraava video on grazin taidemuseon julkisivu, tehty vuonna 2003. rahaa ei ollu kauheesti käytössä, mitä ei ikinä vois arvata lopputuloksesta, joka on huikee! käytössä on 930 rengasmaista loisteputkee, ihan standardikamaa. niitä ohjaamassa on järjestelmä, jolla pystytään himmentää jokainen putki (rengas) 0-100%. kannattaa kattoo!





vielä samantyyppinen duuni, isompi vaan. tää oli potsdamer platzilla berliinissä tyhjän toimistotalon julkisivussa. pinta-ala: 1.800m2, loisteputkia: 1.800kpl. nyt putkia on jo sekä rengasmaisia että suoria :-)  ja toimii, ku häkä!





linkit pariin muuhun youtube-videoon:
crystal mesh facade by realities:united
contemporary architecture by realities:united


youtube'issä on muuten hyvät selostukset joka projektista. myös noista, jotka latasin tänne. joten jos asia kiinnostaa, ni kannattaa kattoo noi videot siellä. parempi laatu ja suurempi koko tekee myös hyvää.

niitten omat sivut (hyvät tietysti):
www.realities-united.de


sieltä kannattaa kattoo erityisesti tää video (mallinnus, mut magee yhtä kaikki):
NIX (jos linkki ei toimi, ni polku on work - nix (2005) - pics - videos)
joskus puolenvälin jälkeen päästään sisätiloihin ja sillon hupi alkaa (mun mielipide). skynet IS here!


mukavaa päivänjatkoo! mulle itelleni tuli tosi hyvä olo, ku mietin tota esitelmää uudestaan ja katoin läjäpäin noita videoita. valo on onnea!


keskiviikko 11. marraskuuta 2009

tulevaisuus?


© marcus tremonto: carbon 451 via www.yatzer.com

eilen yatzer'in sivuilla esiteltiin marcus tremonton valaisin carbon 451. se on prototyyppi tai näyttelyesine, miten vaan. toi valkonen osuus on taivuteltua hiilikuitua. en ees tienny, et hiilikuidun voi muotoilla litteeks! (valonlähde lienee halogeenilamppu. vai onko, osaako joku auttaa?)

tässä on nyt musta sellasta uutta ajattelua, jota oon peräänkuuluttanu aikasemmin. hip-hip-huraa sille! (tää ei ollu ironiaa, musta toi valaisin on magee.)

kuuntelin pldc:ssä ian ruxton'in esitelmää OLED'eista. oled on orgaaninen ledi. ja koska tää ei oikeestaan sano mitään, ni reippaasti asiaa yksinkertastaen vois sanoo, et oled on littee pinta, joka säteilee valoo sähkön avulla. ton yllä olevan kuvan nähtyäni ajattelin, et mitä mitä, ei oled-teknologia vielä oo noin pitkällä. ja eihän se ollukaan. mut toi on toivonmukaan tulevaisuus.

oledien hieno puoli on hyvä värintoisto ja valotehokkuus sekä ekologisuus (ei metalleja eikä myrkkyjä). tällä hetkellä vaan ne biitit, mitä on onnistuttu valmistamaan, on todellakin vaan biittejä. pldc:ssä näin n. 10cm x 5cm kokosen palan. sillä ei vielä yleisvalaistusta rakenneta. mutta eteenpäin mennään hurjaa vauhtia.

ian ruxton puhu asiasta, josta olin enemmän, ku samaa mieltä, eli et miten ajattelua suhteessa valaisimiin ja valonlähteisiin pitäis uudistaa. hehkulamppu on pistemäinen valonlähde (ja niin on halogeeni ja ledikin). loisteputki levittää valon ihan erilailla. (vrt. mun postaus tubinosta.) mutta miten paljon niitä on käytetty himavalasimissa? nykyään saa hyviä loisteputkia (eli ne ei vilku, värintoisto on hyvä, eri värilämpötiloja (en puhu väreistä, vaan kylmä-lämmin akselista) löytyy eri tarkotuksiin ja pituuksia on vaikka kuinka). miksei niistä muotoilla enemmän valaisimia? (toimistoihin kyllä, vaan ei himoihin.)

ja ennen pitkää tulee oled. (5 vuotta, et ne on todella käytössä?? vai vähemmän?) mitä niistä tehdään? miten valopinta muuntuu valaisimeks? valaistussuunnittelijat, muotoilijat: huomio!

www.yatzer.com - juttu kuvan valaisimesta ja suunnittelijasta
www.treluce.com - marcus tremonton sivut, ei valitettavasti auennu mun koneella
www.oled-info.com - selkeet ja informatiiviset sivut oled-asioista
www.lumiblade.com - philipsin tuote, jonka pitäis olla kaupallisessa käytössä jo ens vuonna
www.osram-os.com - osram valmisti maailman ensimmäisen oled-valaisimen 2008, suunnittelijana ingo maurer (se hehkulamppujen rakastaja! tää lupaa hyvää valon laadun suhteen.)

ps. oled-teknologiaa käytetään muuhunkin, mm. näyttöihin. käyttö valonlähteenä on vähän erilaista. (heh, sepäs oli tyhjentävästi sanottu!)

edit: ian ruxton'in pld-c:ssä pitämän esitelmän lyhennelmä löytyy täältä (englanniks):

edit 2: nyt oli designboom'issa juttu tosta valaisimesta ja tekijästä:

tiistai 10. marraskuuta 2009

berliini | one








olin ajatellu tehdä jutun berliinistä muurin murtumisen 20-vuotisjuhlan kunniaks. kuinkas sitten kävikään... olin berliinissä yli viikon, kävin branderburger tor'illa ties kuinka monta kertaa - eikä mulla oo sieltä kuvan kuvaa! mä vaan ihailin ja ihmettelin, enkä tajunnu kuvata. tää on noloo. yllä on ainoot liki järjelliset kuvat, mitä mulla koko kaupungista on. (edes vihreetä liikennevaloukkoo en kuvannu!) (jos kuvia jostain syystä haluu kattoo tarkemmin, ni klikkaamalla ne suurenee.)


ainoo taidemuseo, missä kävin, oli neue nationalgalerie (alin kuva). taas iki-ihana mies van der rohe'n piirtämä rakennus. ja sinne pääs sisälle, toisin ku seagram building'iin! ah, että se oli kaunis!!! samantien sisälle astuessa tuli olo, et ajatukset kulkee kirkkaammin. mikä harmonia, mikä tila ja mikä rauha! sen rakennuksen pitäis olla valollisesti erityisen kiinnostava päivällä, mut mä nyt olin siellä sit illalla... alakerran näyttelykin, bilderträume, oli mahtava: impressionismia, dadaa, ekspressionismia. jee jee.


suurimman vaikutuksen muhun teki berliinin pimeys öisin. miten mieletöntä, et länsimaista kaupunkia ei valasta öisin kirkkaammin, päivää matkien! ei kaikkialle tartte mennä yöllä. puistot oli ihan pilkkopimeitä, ei olis tullu mieleenkään astua varpaan kärjelläkään niihin. eikä niitä ollu aidattu tai mitään. helsingin puolihämärät puistot on musta paljon pelottavampia. ne on tavallaan valaistu käytettäviks, mut ei sit kuitenkaan. pldc:ssä khah-leang choon puhu siitä, et puittenkin pitää saada nukkua. musta se on kaunis ajatus.


oli siellä kirkkaitakin plänttejä, esim. potsdamer platz ja sen ympäristö (ylemmät kuvat) (kaupallisuus ei nuku). mutta sielläkin, kauppakeskuksessa, oli hämärämpää, ku yhdessäkään suomen kauppakeskuksessa. tunnelma oli heti huomattavasti vähemmän hysteerinen. (oli se silti musta outo, keinoelämää jotensakin. siellä oli kaikki, mitä ihminen voi tarvita, poistua ei tartte. hui.) ja jos kaupunki on muuten hämärä, ni vähemmilläkin tehoilla erottuu.


toi korkee rakennus, joka kuvissa näkyy, on ilmeisesti toimistorakennus. valo, jota se hohtaa, on tavallisista loisteputkista! (jotka siis on rakennuksen sisällä ikkunoiden luona.) tää oli joku berliinin ominaispiirre, samantyyppisiä rakennuksia oli siellä täällä. mä diggailin niistä. (aikasemman postauksen vastaava rakennus ihan eri puolelta beriiniä.)


loisteputket oli muutenkin suosiossa. katuvaloista iso osa oli tehty niillä, todella hämmentävän näköstä. mutta onko mulla kuvaa asiasta...


www.kulturforum-berlin.com
www.smb.museum
www.bildertraeumeinberlin.org


ps. otsikko viittaa u2:n upeeseen biisiin, joka on nauhotettu berliinissä vähän muurin murtumisen jälkeen. ja se on myös syy päästä kertomaan, et olin lounaalla samassa mestassa u2:n kanssa! iiik! mun nuoruuden idolit! oooh!!!!! aaah!!!!! voih!

maanantai 9. marraskuuta 2009

Hauskoja valoja

Törmäsin eräässä toisessa, nyttemmin ilmeisesti hiljenneessä blogissa (Klik) pariin mieltä ilahduttaneeseen valaistusjuttuun. Toinen on Bruce Munron Field of Light. Kyseessä on valaistusinstallaatio, joka koostuu akryyliputkista, kuituoptiikasta ja lasipalloista. Todella ihastuttava valopelto! Linkeistä löytyy myös video.



Toinen "teos" on valaisin, joka hiukan hämmentää ensikatselulla. Islantilaisen suunnittelijan Kristin Birna Bjarnadottirin Illuminant on kuin ilmassa leijaileva meduusa.

Mulla on selkeästi tällaisten ihanalla tavalla outojen valaistusten päivä tänään.. Johtuisiko suuresta turhautumisesta töissä kun kahdeksatta kertaa tänään selitin mummoille miksi 60 watin hehkulamppuja ei ole ja kuinka 15 watin energialampun voi laittaa valaisimeen jossa lukee max. 60 W. Alan pelätä ettei tämä ihmisten kimpoilu koskaan lopu.. Niin juu, tässä meduusa:




- Elisa -

helena hietanen & jaakko niemelä | helsingin kaupungin kultuuripalkinto



teos: valopeli (os. posliinikatu 3, arabianranta, helsinki), tekijät: hietanen & niemelä



teos: gridlock (hovioikeuden puistikko, vaasa), tekijä: niemelä

mahtavaa!!! helsingin kaupungin vuoden 2009 kulttuuripalkinto on myönnetty kahdelle kuvataiteilijalle, helena hietaselle ja jaakko niemelälle. hietanen & niemelä on valosta ja varjosta kiinnostuneita aivan loistavia taiteilijoita. valo, tila, arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelu; voiko parempia elementtejä taiteelle olla?!


niitten töitä on paitsi koti- ja ulkomaisissa kokoelmissa, myös julkisislla paikoilla. esim. yläkuvassa oleva interaktiivinen ledivaloteos koristaa kerrostalon käytäviä. vaasasta taas löytyy teos nimeltä gridlock. sitä en oo ite nähny, mut kuvat ja video oli vakuuttavia. (löytyy jaakko niemelän sivuilta kohdasta public works.)


musta ihmiset tarttee taidetta ihan yhtälailla, ku me tarvitaan ruokaa ja juomaa. ihmisyydestä ikään kuin jää pala pois, jos taide ei oo läsnä. (ei saa käydä kimppuun ja lyödä päähän kehitysmailla ym. ymmärrän, et siellä ongelmat on toisenlaisia.) mulle itelleni taide on suuri älyllinen ja/tai emotionaalinen haastaja, joka välillä pakottaa kohtaamaan ikäviäkin asioita ja joskus taas tarjoo pakoo kaikesta ikävästä. musta suurimmat oivallukset tulee taiteesta, ilman taidetta ihmiskunta ei kehity. taiteilijat on ehkä tahtomattaankin moraalinvartijoita, kuka muu nostaa kiusallisia kysymyksiä esiin? tai miten muuten kertoo asioista, joista ei saa puhua (vrt. diktatuurit)? tai miten muuten ihmiset säilyttää omanarvontuntonsa ja elämänilonsa kurjissa oloissa (edelleen: vrt. diktatuurit). (oho, ei mun tällästä ollu tarkotus kirjottaa. mut en kyllä poistakaan, mun blogi!)


välillä vaan suomessa eläessä tuntuu, et taidetta pidetään turhana, et se on jotain jonnin joutavaa. siks on niin ihanaa, et hietanen ja niemelä tekee jokapäiväsen elämän laatua nostavia juttuja. ja et muutkin tajuu niitten työn arvon! vielä kerran mahtionnittelut helena ja jaakko! ja onnittelut kaikille, jotka saa elää niitten töitten vaikutuspiirissä!


www.hel.fi (kulttuuripalkinnon perustelut)
www.jaakkoniemela.com
www.helenahietanen.com
www.anhava.com (kohdasta artists löytyy molempien töitä)
www.helsinkiart.fi (tuleva näyttely taidehallissa)


ps. oon pahoillani, ettei mulla oo tarjota omia kuvia. oon valokuvaajana nippa nappa harrastelija, ja valon kuvaaminen on musta edelleen mahdottoman vaikeeta. noi kuvat on varastettu jaakko niemelän nettisivuilta, sorry...


pps. ajattelin todellakin kirjottaa pldc:stä jotain jossain vaiheessa. mun pää vaan yrittää edelleen prosessoida kaikkee sitä tietoo ja inspiraatiota, jota sieltä tulvi päälle.


ppps. kiitos elisa, ihanaa, et taas kirjottelet tännekin!


edit: vielä yks linkki. paras artikkeli, minkä oon löytäny tähän mennessä. siellä on jopa pieni haastattelu. (hesarihan oli haudannu uutisen paperilehden kaupunki-sivuille, mahdollisimman pienellä. netissä se ei ilmestyny ollenkaan. murinaa...)


http://www.helsinginuutiset.fi/Kulttuuri/Kulttuuriuutiset/Helsingin-kulttuuripalkinto-kuvataiteilijapariskunnalle


edit 2: jaakko niemelä on mun valon arkkitehtuuri -kurssikaveri. ja sen puoliso helena niemelä oli samalla kurssilla 2 vuotta sitten. mut tää ei oo (ainoo) syy, et oon niin innoissani. arvostan niitä molempia todella paljon taiteilijoina!

tiistai 3. marraskuuta 2009

PLDC ja muita terveisiä




Tervehdys lukijoille myös Elisalta pitkän tauon jälkeen! Paljon on ehtinyt tapahtua kesän ja syksyn aikana, mutta nyt päällimmäisenä mielessä on PLDC. Kiitos muuten Emmalle matkaseurasta :) Oli erittäin antoisa reissu monella tapaa. Seminaarissa oli paljon ajankohtaisia aiheita valaistuksesta ja minut yllätti kuinka paljon painotuttiin päivänvaloon ja sirkaadiseen rytmiin. Se on kieltämättä mielenkiintoinen alue, johon täytynee itsekin paneutua vähän enemmän. Laitan tähän muutamia kuvia Berliinistä. Emma kenties kertoo tarkemmin annista.

Syyskuussa olin Alingsåsin PLDA workshopissa, mutta siitä kerron enemmän hiukan myöhemmin, sillä kirjoitan aiheesta artikkelin Valo-lehteen. Ei vesitetä juttua siis etukäteen :)









Kuvat © Elisa Partti